Raiskaus on viharikos

06Aug11

Marssin tänään 6.8. SlutWalkissa, koska olen kyllästynyt elämään kulttuurissa, joka tekee kaikkensa suojellakseen raiskaajia, mutta ei juuri mitään suojellakseen uhreja.

Raiskaajia suojellaan muun muassa pitämällä yllä raiskausmyyttejä. Yksi tunnetuimmista raiskausmyyteistä on se, että vain nuori kaunis nuhteeton keskiluokkainen valkoihoinen neitsyt voidaan raiskata ja vain yhteiskunnasta eristäytynyt puskissa vaaniva perverssi voi raiskata. Jos nämä kriteerit eivät täyty alkaa heti spekulointi siitä kuinka paljon uhri oikeastaan omalla olemuksellaan tai käytöksellään kerjäsi raiskausta, ehkä hän jopa ansaitsi tulla raiskatuksi (uhrin syyttely) ja oliko kyseessä edes ”oikea” raiskaus… Täydellinen uhri edustaa patriarkaalisen yhteiskunnan ideaalinaista, jonka kriteeriä kukaan oikea nainen ei täytä ja raiskaajan oletettu profiili on yhtä paljon satukirjan sivuilta repäisty. Tätä myyttiä pidetään yllä, koska se suojelee todellisia raiskaajia.

Todellisuudessa kun raiskaajat ovat ihan tavallisia arkipäiväisiä ihmisiä; meidän perheenjäseniämme, sukulaisia, naapureita, kavereita, aviomiehiä, poikaystäviä jne. Jokainen meistä tuntee tietämättään ainakin yhden raiskaajan. Uhrina voi olla kuka tahansa. Aviovaimoja, tyttöystäviä, ex-kumppaneita, seksuaalisesti aktiivisia naisia (lutkia), rumia naisia, huonoja naisia, seksityöläisiä, miehiä, lapsia, vanhuksia, vammaisia, transsukupuolisia ja homoseksuaalisia ihmisiä raiskataan.

Kuka tahansa voidaan raiskata ja raiskaus on aina raiskaus, riippumatta siitä kuka uhri on tai kuka raiskaaja on. Raiskaus alkaa siitä hetkestä kun toinen sanoo ”ei” tai ilmaisee ei-verbaalisesti vastentahtoisuutensa. Ja jos toinen on tilassa, jossa ei kykene ilmaisemaan tahtoaan, on kyseessä aina raiskaus. Suostumuksen puute määrittää raiskauksen. Lieventäviä asianhaaroja ei ole.

Toinen voimakas raiskausmyytti on se, että raiskauksissa olisi kyse seksistä. Tästä tulee myös käsitys siitä, että raiskaajilla olisi vain normaalia voimakkaampi seksuaalivietti ja harhaluulo siitä, että vain kauniita naisia raiskataan. Epäviehättävinä pidettyjen naisten pitäisi olla vain kiitollisia siitä, jos joku on halunnut heidät raiskata (joku on pitänyt heitä siis viehättävinä). Ja raiskausongelma olisi tietenkin selvitetty vain sillä, että naiset tajuaisivat antaa seksiä miehille enemmän ja tasapuolisemmin.

Raiskauksilla ei kuitenkaan ole mitään tekemistä seksin tai seksuaalisuuden kanssa. Päinvastoin. Raiskauksissa on kyse väkivallasta. Raiskauksissa on kyse halusta alistaa ja kontrolloida. Jokaista raiskaaja yhdistää se, että he ovat pitäneet uhrejaan itseään vähempiarvoisempina, ei-ihmisinä, joiden hallitsemiseen he ovat tunteneet itsensä oikeutetuiksi. Pelkästään seksinnälkäiset ihmiset eivät raiskaa. Heille ei tulisi mieleenkään raiskata, koska seksin idea on molemminpuolinen halu. Sen sijaan vallanhimoinen ja väkivaltainen ihminen voi hyvinkin raiskata, raiskaus kun hyvin tehokas keino alistaa, nöyryyttää ja tuottaa pelkoa. Raiskaus on viharikos.

Raiskaus ei myöskään ole mikään kasvoton luonnonvoima, joka jyllää tasaisesti ajasta ja paikasta riippumatta vaan raiskauksia tekevät raiskaajat ja raiskaajat ovat ihmisiä. Ihmiset tekevät moraalisia valintoja ja niin kauan kuin ihmiset tekevät valintoja, he voivat valita myös toisin. Jokainen meistä voi päättää haluaako tukea seksuaalista väkivaltaa vai vastustaa sitä. Jokainen voi päättää opettaako lapsilleen, että raiskaaminen on vääriin vai ei. Jokainen voi päättää nauraako raiskausvitseille vai huomauttaako niiden sopimattomuudesta. Jokainen voi päättää antaako täyden tukensa henkilölle, joka kertoo tulleensa raiskatuksi vai syyllistääkö häntä. Jokainen voi päättää nimitteleekö naissukupuolisia henkilöitä huoriksi tai lutkiksi vai ei. Jokainen voi päättää kunnioittaako toisia vai ei.

Seksuaalisen väkivallan kitkemiseksi voitaisiin tehdä vaikka mitä, jos vain haluttaisiin. Valtio voisi lakisääteisesti taata, että jokainen seksuaalisen väkivallan uhri saa kaiken tarvitsemansa avun. Matalankynnyksen palveluja voitaisiin lisätä. Suomen laki voisi tunnustaa raiskaukset väkivallaksi (laista löytyy sellainen omituinen käsite kuin ”sukupuoliyhteyteen pakottaminen”). Rangaistuksia voitaisiin koventaa sille tasolle, että jokainen seksuaalisen väkivallan teko tulisi ilmoitetuksi poliisille. Poliiseille ja muille viranomaisille voitaisiin antaa koulutusta siitä miten seksuaalisen väkivallan uhreja kohdataan (ja millaisia kommentteja julkisuuteen annetaan raiskauksista). Voitaisiin luoda ns. turvallisia tiloja, niin virtuaalisesti kuin konkreettisesti, joissa jokainen voisi kertoa, ilman syyllistämisen pelkoa, omista kokemuksistaan seksuaalisesta häirinnästä aina raiskauksiin. Kouluissa voitaisiin antaa seksuaalikasvatusta, jossa keskityttäisiin esimerkiksi toisen rajojen kunnioitukseen, väkivaltakulttuuriin, pornon ja seksin erottamiseen toisistaan ja sukupuoliroolien kyseenalaistamiseen. Seksismin, rasismin, homovastaisuuden ja muiden epätasa-arvoa edistävien aatteiden suhteen voitaisiin edellyttää nollatoleranssia. yms.yms.yms.

Seksuaalinen väkivalta tai sen uhka koskettaa suurinta osaa meistä. Meitä on useampia kuin kukaan uskaltaa arvatakaan. Jos joku väittää, että kyse on marginaali-ilmiöstä, jolla ei ole merkitystä, hän ei tiedä mistä puhuu. Hän kuuluu todennäköisesti siihen onnekkaaseen vähemmistöön, jonka ei ole koskaan tarvinnut pelätä seksuaalista väkivaltaa.

Hiljaisuuden kulttuurilla ei paranneta mitään, siksi marssin tänään.

Hanna 23v.

Advertisements


No Responses Yet to “Raiskaus on viharikos”

  1. Leave a Comment

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s


%d bloggers like this: