3.8. klo 14-21 Kupolissa banderollitalkoot

*scroll down for English*

Keskiviikkona 3.8. jatketaan SlutWalk-banderollien ja kylttien tekemistä Uuden ylioppilastalon Kupolissa (Mannerheimintie 5 B, 7. kerros). Askartelua on melkein koko päivän ajan, klo 14-21 välillä.

Jos et löydä perille Kupoliin, soita SlutWalkin infopuhelimeen: 044 914 1067.

Kupoliin ei valitettavasti olea esteetön pääsy: 6. kerrokseen pääsee hissillä, mutta seitsemänteen täytyy vielä kävellä raput.

Tervetuloa!

___

SlutWalk banner workshop, Wednesday 3rd of August

On 3.8. (Wednesday) at 2-9 p.m. we make banners for the Saturday’s event! The venue is Kupoli, on the 7th floor of the New Student House (Uusi ylioppilastalo, Mannerheimintie 5 B). Starting at 5pm.

If you can’t find Kupoli, please call the SlutWalk phone, number is 044 914 1067.

Kupoli unfortunately isn’t accessible by wheelchair: there are stairs from the 6th floor to the 7th floor.

Welcome!

Advertisements

Ihmiset, jotka pitävät yllä myyttejä. Myytit, jotka pitävät yllä epätasa-arvoa sen suhteen, ketkä voivat toimia yhteisessä tilassa ja millä tavoin. Epätasa-arvo, joka mahdollistaa väkivallan ja estää rakentavan keskustelun. Rakentavan keskustelun empiirisistä havainnoista suuntaan tai toiseen. Vaikka havainnot rikkoisivat ennakkoluuloja. Rikkoisivat sen, mikä tuntuu luonnolliselta, oikealta ja ikuiselta! Myyttien rikkomiseksi teen palkkatyötäni tutkijana, ja myyttien rikkomiseksi myös osallistun SlutWalkiin.

On inhimillistä, että ihmiset haluavat uskoa kykyynsä vaikuttaa itseään koskeviin asioihin. Pukeutumisellaan, millä tahansa käytöksellään. Sosiaalitieteilijäksi aivopestynä kuitenkin uskon, että yksilökeskeiset selitykset eivät aina riitä. Esimerkiksi selittämään sitä, miksi erityisesti seksuaalisen väkivallan tapauksissa huomio kiinnitetään harvinaisen usein uhrin käyttäytymiseen, tai vastaavasti syylliset ovat pimeillä kujilla vaanivia sekopäitä. Kunhan pukeudut peittäviin vaatteisiin, pysyt selvänä ja poissa kaduilta, olet turvassa.

Näihin myytteihin uskominen luo turvallisuudentunnetta. Valitettavasti peittävä pukeutuminen, selvin päin liikkuminen tai edes kotona pysyminen eivät suojaa seksuaaliselta väkivallalta. Päinvastoin, eräässä tekijöiden motiiveja selvittäneessä tutkimuksessa havaittiin, että peittävä pukeutuminen viestii alistumisesta, joka taas lisää uhrin houkuttelevuutta. Lisäksi suuri osa seksuaalisesta väkivallasta tapahtuu lähisuhteissa, tuttujen seinien sisällä. Myös selvin päin. Myytit voimistavat turvallisuuden tunnetta ja uskoa omiin vaikutusmahdollisuuksiin, mutta ovat myös keinoja rajoittaa mahdollisuuksia toimia yhteisessä tilassa.

Huonosti perusteltujen uhkakuvien sijaan kannatan laajempaa näkökulmaa seksuaalisen väkivallan syihin – kuten valtaeroihin, jotka tukevat marginaalisemmassa asemassa olevien ihmisten toimintamahdollisuuksien rajoittamista. Tulen marssimaan myytinmurtajien puolesta Kiasmalta la 6.8. klo 14!

– Vilma, SlutWalk-tiedottaja


Teki mieli kirjottaa jotain, niin ajattelin jakaa muutamia omia kokemuksia.

Istun teini-ikäisenä juna-asemalla, mulla on päällä uusi hieno mokkahame. Semihumpuusi istuu viereen ja länttäsee käden mun reidelle. Kun saan hepulin ja suutahdan, kuuluuu humpuusin suusta “Miksi sitten laitat hameen päälle, jos ei saa koskea?” Näin tuntuu ajattelevan hirveän iso osa muistakin miespuolisista. Hameen tilalla voi olla myös mekko, shortsit tai housut.

Vähän vanhempana istun junassa ja vastapäätä istuu mies, josta mulle tulee heti outo fiilis. Hetken päästä huomaan että tää tyyppi hiplaa haaroväliään. Sillä on siellä verkkareissaan reikä, josta tulee ulos peeenis, jonka päässä on joku ihme kumituppi. Siis sellanen punanen vanhanajan kumisen pullonkorkin näkönen viritys, ei kondomi. Juna on ihan täynnä, enkä pääse vaihtamaan paikkaa. Tilanne tuntuu äärimmäisen ahdistavalta, olen täysin ymmälläni, enkä tiedä pitäisikö raivostua vai nauraa.

Kävelen Mannerheimintietä yöllä poikaystävän ja kaverin kanssa. Joku huutaa “HUORA!” ja heti perään kuuluu “Aa se onkin Heidi.” En vielä tähän päivään mennessä tiedä ketkä oli kyseessä. Pistää vihaks.

Katson keikkaa hirveässä ihmismassan likistyksessä, kun mun takana olevat pojat keksii kivan perseestä puristelu-leikin. Sitä jatkuu ja jatkuu, enkä pääse vaihtamaan paikkaa koska on niin hirvee tungos. Mitkään katseet tai ärähdykset ei tunnu tehoavan, passivoidun ja alistun tilanteeseen. Jälkeenpäin ahdistaa ihan tajuttoman paljon.

Yhteen aikaan olikin sitten ilmeisesti “Nosta vieras nainen kadulla ilmaan”-teemaviikot. Mulle kävi näin lyhellä aikavälillä kaksi kertaa peräkkäin. En vieläkään täysin käsitä mitä tilanteissa tapahtui, koska mun adrenaliini rupes pulppuumaan ja rimpuilin itseni irti. Tapahtuivat muuten keskellä kirkasta päivää Helsingin keskustassa. Ja kyseisten voimamiesten mielestä tää oli todella hauska juttu, ilmeistä ja naurusta päätellen.

Myös vaikka mitä suullisia solvauksia liittyen seksuaalisuuteen ja/tai vartaloon oon kuullut. Päällimäisenä mieleen on jääny tuntemattoman suusta kuultu tokaisu “Sä et vois käyttää stringejä, koska sulla on niin levee perse.” Minä “Aa no ei se mitään, en pidäkkään niistä.” Tyyppi: “Siis mä pidän naisista joilla pieni perse tms.” Minä “No hyvä, sittenhän voit jättää mut rauhaan.” Tätä vammailua jatkui sitten hetken. Vähän tän jälkeen alko olee uutisia jostain miehille suunnatusta iskuvinkki-kirjasta, jossa mm. kehotetiin lyttäämään naisen itsetunto alkuunsa, ja sen jälkeen nainen olisikin helppo nakki. Mä en tajuu mikä imbesilli täytyy olla et ajattelee noin, tai niitten naisten mietteitä joihin tollanen toimii? Trust me, hillityt kohteliaisuudet toimii paremmin.

Tähän vielä päälle pari itsensäpaljastelijaa, ja monia perseestä, tissistä tai muusta ruumiinosasta tarraavaa dorkaa.

Tiedostan että muissa kulttuureissa ääneen solvaaminen esim . kaduilla on paljon hirveämpää kuin täällä. Mutta se ei tarkoita että sitä mitä täällä tapahtuu pitäisi sietää. Puhumattakaan kiinnikäymisistä.

Heidi 27v.

Miksi sinä osallistut SlutWalk Helsinkiin? Lähetä tarinasi osoitteeseen slutwalkhelsinki@gmail.com niin julkaisemme sen täällä. Laita mukaan etunimesi ja ikäsi.


SlutWalk-liikkeessä ideana on tiettyjen perusasioiden puolesta marssiminen. Me kaikki yhdymme SW:n “perusarvoihin” mutta lopulta olemme joukko tämän asian ympärille kerääntyneitä yksityishenkilöitä ja meillä on paljon myös omia mielipiteitä, ajatuksia ja kokemuksia jotka eivät ole kaikkien jakamia. Olemme heterogeeninen ja moniääninen ryhmä ihmisiä. Seuraavassa yhden marssijan syyt olla paikalla 6. elokuuta.

Ihan fyysisellä tasolla olen saanut kokea monia pointteja joiden puolesta nostaa banderollia. Perseelle läpsiminenhän nyt kuuluu suorastaan normaaliin naiseksi kasvamiseen. Näissä tilanteissa sitä yrittää useimmiten sanoa jotakin – vastauksena esimerkiksi “sehän oli kehu”, “ootsä joku vitun feministi”, “turpa kii ämmä” tai “onks sul se aika kuusta”. Joskus sortuu myös hiljaa olemiseen, jostain kumman syystä kun ei jaksaisi selittää äänioikeuden omaaville ihmisille miksi on väärin kouria toista omien huvitusten oikeuttamana. Toisinaan, mainitessasi ahdistavasta käytöksestä saatetaan ottaa esimerkiksi ranteesta kiinni niin, että tilanne muistuttaa kummalla tässä on fyysistä voimaa ja ilmeisesti näin ollen oikeus toimia kuin haluaa.

Vielä astetta voimattomammaksi ovat vetäneet ne tilanteet, joissa heräät riisuttuna niin että sinuun harrastetaan seksiä (ei, ennen tilanteita ei ollut tapahtunut seksuaalista kanssakäymistä – tosin, vaikka olisikin, en ole aivan varma tarkoittaako nukkuminen kyllää…) Näistä tilanteista kerrottuani esitetään yleensä joka taholta sama kysymysten liuta; olitko humalassa? Olitko flirttaillut kyseisen ihmisen kanssa? Mitä sä teit? Minä, minä, minä. Ei koskaan se, joka on nähdäkseni harjoittanut väkivaltaa minua kohtaan. Koska olin nukkumassa kahden miehen välissä tapausta on kommentoitu esimerkiksi “mitä sä voit olettaa.” Edellinen oli naisen sanomaa – ei järin mieltä ylentävää miessukupuolellekaan jos tämä on se mitä voin tavallisista ikäisistäni tutuntutuista odottaa?

Seksuaalinen väkivalta ei tapahdu yleensä pimeässä, ulkona, naisen ollessa humalassa ja nännejä viistävässä paidassa. Uhri ei ole aina nainen, uhri voi olla kuka tahansa – aivan kuin missä tahansa muussakin väkivallan muodossa.

Toisten ihmisoikeuksien rikkomiselle on minusta turha yrittää löytää lieventäviä asianhaaroja. Riskien minimointi voi olla sinun elämän johtotähtesi mutta älä helvetissä yritä tehdä siitä yleistä, jopa oikeustajua ohjaavaa normia jonka mukaan minun pitäisi rajoittaa yksilönoikeuksiani. En aio jatkossakaan laittaa avaimia nyrkkiin yksin pimeällä kävellessäni. Ritva Elomaan terminologiaa lainatakseni, aion siis ilmeisesti jatkossakin uhriuttaa itseni – tai suorastaan olla rikoksen varsinainen tekijä varomattomuudessani.

SlutWalk Helsinki 6.8. tulee olemaan minulle feministinen päivä, johon toivoisin ihmisten osallistuvan sankoin joukoin ja hyvillä mielin mutta silti asiaa ajatellen. Meille hoetaan ettei tällainen lutkamarssi auta, että toisilla on niin paljon huonommin. Jos maailmanlaajuinen keskustelu jota asiasta käydään “ei vaikuta”, tuhannet ja tuhannet samoin ajattelevat marssijat kaupunkien kaduilla “eivät kasvata tietoisuutta asian suhteen”, haluan ilomielin kuulla muitakin keinoja asian ajamiseen. Marssin SW:ssa ymmärtäen sen, että monella ihmisellä ympäri maailman oikeudet ovat huonommin kuin itselläni. Se ei kuitenkaan saa olla synninpäästö minulle sattumalta suomalaiselle olla tekemättä mitään tai sulkea silmät lähellä olevilta epäkohdilta.

Siispä, lauantaina 6.8. tervetuloa Kiasmalle kello 14 ottamaan kaupunkia haltuun ja leikkimään kaksinaismoralismilla. If Madonna can wear that so can I.


17Jul11

SlutWalk-picnic ke 20.7. klo 17

*scroll down for English*

Keskiviikkona 20.7. on SlutWalk-aktiiveille ja sellaisiksi haluaville sisäpiknik Uuden ylioppilastalon Kupolissa (Mannerheimintie 5 B, 7. kerros) klo 17 alkaen. Tule mukaan ideoimaan ja tapaamaan samanhenkisiä ihmisiä.

Ohjelmassa on vapaamuotoisen tutustumisen ohella banderollitalkoilua: jos sinulla on maalipurkinjämiä, spraymaalia, lakanakangasta, tusseja, kyltinvarsiksi sopivia keppejä tai paksua pahvia, tuo niitä mukanasi. Elokuun alussa, juuri ennen itse tapahtumaa, pidetään vielä toiset banderollitalkoot.

Jos et löydä Kupoliin, soita SlutWalkin puhelinnumeroon 044 914 1067.

Kupoli ei valitettavasti ole esteetön tila: 6. kerrokseen pääsee hissillä, mutta seitsemänteen täytyy vielä kävellä raput.

Tervetuloa!

___

SlutWalk activist picnic, Wednesday 20th of July

On 20.7. there’s an indoors picnic for SlutWalk activists and all of you who want to take part on making the Helsinki event happen. The venue is Kupoli, on the 7th floor of the New Student House (Uusi ylioppilastalo, Mannerheimintie 5 B). Starting at 5pm.

We want to get to know each other and also make banners for the demonstration. If you have any banner supplies like paint, big cardboard signs of such, do bring them! There’ll be another crafts event on early August, right before the actual happening.

If you can’t find Kupoli, please call the SlutWalk phone, number 044 914 1067.

Kupoli unfortunately isn’t accessible by wheelchair: there are stairs from the 6th floor to the 7th floor.

Welcome!


Kokoomusnuorten Helsingin piirin varapuheenjohtajan Elisa Siekkisen mielipiteet raiskauksesta ovat herättäneet suurta mielenkiintoa kansan keskuudessa. Kansaa ei voi tässä syyttää, sillä mielenkiintoisia olivat Siekkisen mielipiteetkin.

“Pitäisi tietää, kenen kanssa menee naimisiin, ja kantaa siitä vastuu”, kommentoi Siekkinen avioliiton sisällä tapahtunutta raiskausta. Avioliitosta pitää kuulemma “lähteä pois, jos ei kestä”. Raiskaustuomiot avioliitossa ovat “ihmisten avioliittoihin puuttumista”, eikä avioliitto ole muutenkaan sukupuolineutraali instituutio: mies tuo leivän pöytään ja nainen istuu kotona hellan ääressä. Koti, uskonto ja isänmaa käsiteltiin siis kaikki yhdessä lausunnossa.

Siinä vaiheessa kun raiskauksesta tulee “avioliiton sisäinen asia”, johon virkavallalla tai kenelläkään ulkopuolisella ei ole sananvaltaa, alkavat A2:n Homoillan mielipiteet kuulostaa realistisilta. (Kyseisessä illassa esitettiin toistuvasti mielipidettä siitä, että jos homoliitot sallitaan, heterot eivät mene enää keskenään naimisiin.) En usko, että kovin moni nainen ottaisi sitä riskiä, että aviomies alkaisi pitää avioliittoa syynä vongata seksiä milloin vain – ja ottaa väkisin, jos ei saa – tai että mies ilahtuisi siitä ajatuksesta, että jos nainen alkaakin käyttäytyä väkivaltaisesti, ulkopuolelta ei saa apua. Kyseessähän on avioliiton sisäinen asia.

(Edellisessä postauksessa käsiteltiin myös ohimennen sitä, kuinka miehetkään eivät saa pukeutua miten haluavat – turpaansahan siinä saisi. Olen samaa mieltä edellisen kirjoittajan kanssa siitä, että asiasta olisi todella hyvä käydä julkista keskustelua ja kampanjointia. Tässä yhteydessä haluan tuoda myös asian sivusta sen verran piennarta pöydälle, että mainitsen miesten avuttomasta tilanteesta väkivaltaisessa parisuhteessa. Asiasta ei voi puhua, tai muuten kuulija saattaa alkaa tirskua. “Siis otatsä naiselta pataan?” Kymmenen pistettä sille, joka muistaa mistä uutisesta on kyse.)

Uskoisin, että useimpien mielestä mikä tahansa väkivallanteko, oli se sitten nyrkkien heiluttelu, raiskaus tai puukotus, ei ole vain pariskunnan välinen asia, joka paranee puhumalla. Väkivalta aiheuttaa niin syvät haavat uhrilleen, että siihen tarvitaan jo ulkopuolista apua. Välillä edes sen avun hakeminen ei onnistu ilman tukea – ja sitä apua ei välttämättä rikoksen tekijältä saa. Kyllä minä puuttuisin asiaan, jos kuka tahansa minulle läheinen ja tärkeä ihminen on pinteessä.

Sekoomuksen mielikuvitusmaailmassa tällaista ei tietystikään pääse tapahtumaan, vaan kaikki solmitut avioliitot ovat niin onnellisia, että sokerikammoista oksettaa. Puolikas kultainennoutaja pihassa, pinkki talo ja rääkyvä lapsi. Miltähän tämä näyttää CV:ssä? Entä osaako valokuvaaja ottaa perhepotretin varmasti sellaisesta kulmasta, ettei Juniorin poskelle valunut kuola näy? Kulissit kunnossa. Kuvottavaa.

Koskaan toista ei voi tuntea niin perusteellisesti, etteikö avioliitossa voisi tulla yllätyksiä. Lisäksi avioliitto on ainakin kaikille kristinuskon edustajille pyhä sakramentti, johon ei alistaminen kuulu missään mielessä. Ei sillä tavoin, että uranainen joutuisi jäämään kotiin, tai että perheisänä asemansa parhaiten tunnistava mies joutuu lähtemään töihin, vain siksi että niin on aina tehty. Avioliitto on ennen kaikkea kahden toistaan rakastavan ihmisen (Raamatun mukaan miehen ja naisen) instituutio, johon ei tulisi kuulua pikku pränttejä.

Lisäksi voidaan toki ruveta keskustelemaan siitä, onko se, ettei joudu raiskatuksi tai pahoinpidellyksi, ihmisoikeus vai etuoikeus? Vai onko se kenties itsestäänselvyys?

Your world. You decide.

(Kaikki mielipiteet, joita olen tekstissäni esittänyt, ovat vain näkemyksiä. Tunnen fiksuja “Sekoomuksen” edustajia, joiden seurasta ja näkemyksistä nautin, vaikka en itse samoilla linjoilla olisikaan. Jos jokin tekstissä sanomani asia jäi kaihertamaan, en voi oikein sanoa muuta kuin “provosoidu, provosoidu!”. Ja jätä kommentti.)

~SWI

slutwalkinternational.wordpress.com


Lutkat pitävät huomiosta kun sitä haluavat. Ilman katsojaahan ei olisi lutkaa lainkaan (vrt. kaatuva puu ja kuuloaisti). Ainoa oikea tiedoitusvälineemme, se virallinen ja oraakkelimainen Helsingin Sanomat on nyt nimittäin huomioinut Suomen pienen mutta orastavan lutkaliikkeen! Feministi aikoo nyt kohdistaa tuiman katseensa kohti kansan syviä rivejä eli Helsingin Sanomien keskustelupalstaa ja tuta millaisia mietteitä tuleva riekuntamme herättää.

jwi: “Eihän kukaan kiellä heidän oikeuttaan. Mutta silti on hyvä kehottaa toimimaan siten, että riskit pienevät.
Kyllä minäkin kehotan nuorisoani puhumaan hillitysti lajitovereilleen viikonloppuiden nakkikioskijonoissa, jotta eivät joutuisi niin helposti väkivallan kohteeksi.
Pitäisin aikamoisen typeränä, jos he ottaisivat mallia näistä aktivisteista ja alkaisivat korostaa laillista oikeuttaan käyttää sananvapauttaa ja ryhtyisivät **ttuilemaan kanssaihmisille nakkikioskioskien jonoissa pikkutunneilla. Minulla on oikeus…
Minusta on vain niin typerää tehdä jotain jotain vain sillä motiivilla, että “minulla on tähän oikeus.”
Millaiseksi liikennekin menisi, jos kaikki alkaisivat käyttää oikeuttaan…”

Hyvä jwi; Olet aivan oikeassa, meillä Suomessahan on yleisesti tunnustettu ihmisoikeuksien julistus. Siihen kuuluu esimerkiksi mainitsemasi luksustuote eli sananvapaus. Sananvapaus on nimenomaan yleensä muita vasten kohdistettua aggressiota ja sen tarkoitus on ilman sen kummempaa vastuuta saada aikaan suoria reaktioita ärsykkeellisesti, suomeksi sanoen tylsässä tilanteessa lihistä odoteltaessa. Sama pätee vaatetukseen. Useimmiten puemme tietysti vaatteet jo lainsäädönnönkin tähden mutta kun kyseessä on yleisesti seksuaalisia konnotaatioita herättävä vaate, on nainen yleensä “munan puutteessa.” On miehelle kansalaisvelvollisuus päästää hänet tästä tuskasta. Sama pätee totta kai myös toiseen suuntaan ja kaikkiin muihinkin suuntiin; jos huomaat naiivin kanssakansalaisen joka kuvittelee vain nautiskelevansa kevättuulesta – tiedä paremmin! Juuri sinä voit lopettaa hänen tuskansa. Kaikessa yksinkertaisuudessaanhan asia on minusta jotenkin näin: sinä et hauku toista ihmistä, sillä siitä tulee hänelle paha mieli. Sinä et aja punaisia päin sillä alle jääneen koululaisen vanhemmille tulee aika todella paha mieli. Sinä et häiritse seksuaalisesti ihmisiä tai toimi sen perusteella, mitä kuvittelisit heidän ajavan takaa ei-en-haluu-lopeta -puheesta huolimatta sillä siitä tulee paha mieli. Elämä on lopulta aika yksinkertaista.

 

economista: “Teesit ja argumentit sikseen; en vain haluaisi tyttäreni tai kenenkään muunkaan sukulaisnaiseni olevan yhdistettynä Lutka- nimisen verkoston toimintaan.
Kannattaisi ehkä harkita jotain muuta (ja vähemmän negatiivisia konnotaatioita) sisältävää nimeä.
Nolottaa niiden naisten puolesta jotka siellä sitten marssivat…”

Kyllä, on ollut sosiaalisesti nöyryyttävää kuulla olevansa lutka. Se ei välttämättä ole ollut mukavuusalueen sisäpuolinen sana lutkan läheisillekään, tytär kun voisi kuitenkin olla myös monogaminen, kunniallinen ja kiltti. Uudelleenarviointi pitää tietenkin suorittaa jos kyseinen, perinteisesti hyvä tytär raiskataankin lenkillä tuulipuku päällään, jos hän päättää viettää vilkasta seksielämää tai jos hän kokee seksuaalista väkivaltaa “antaessaan ymmärtää.” Yhteenvetona: me lutkaliikkeessä haluamme niin tyttäresi kuin kaikki sukulaisnaisesi SEKÄ sinut riemuitsemaan vapaudesta, huutamaan sinne missä sitä vapautta ei ole, ahdistumaan koko sanasta. Lisäksi – olen erittäin pahoillani – mutta haluamme käyttää sanaa lutka juuri sen perättömien negatiivisten konnotaatioiden vuoksi. En osaa itse nolostua mutta toivon lähipiirin miehiltäni maskeerauksellista apua punertavan värin muodossa siinä kohti kun minun hupakon pitäisi olla hiljaa ja jossain muualla kuin kaduilla banderolli kädessä.

 

Luuseri: “Entäpä jos me miehet alkaisimme peräänkuuluttamaan oikeutta pukeutua niinkuin hyväksi näemme. Tosiasiallisestihan me opimme viimeistään murrosiässä kontrolloimaan pukeutumista voimakkaan sosiaalisen leimautumisen pelosta. Siinä miessä nainen saa kuulla ikäviä kommentteja tai joutuu raiskatuksi, mies todennäköisesti pahoinpidellään ehkä pahastikin. Enkä usko, että kovin originelli pukeutuminen herättää edes kauniimmassa sukupuolessa ihailua. Seksuaalisuushan on tunnetusti konservatiivista. On jotain surkuhupaisaa, että samaan aikaan, kun osa naisista vaatii oikeutta pukeutua, kuten haluavat, miehet istuvat konttoreissa samanlaisessa puvussa, kuin mitä talvellakin. Näkeehän se poliitikoista, miten aivan eri laila kulttuurimme suhtautuu eri sukuopuolten mahdollisuuksiin toteuttaa itseään pukeutumisen kautta.”

Kyllä, kyllä, kyllä! Peräänkuuluttakaa, kuvitelkaa ja koetelkaa kulttuuria kohdista, jotka eivät tunnu oikeilta! Shortseja eduskuntaan siinä missä Rosa Meriläisellä oli minihame? Kampanja nakkikioskiväkivaltaa vastaan? Ennen kaikkea; olemme samassa veneessä jonka toisella puolella tytskät yrittää olla kastelematta valkoista syväuurrettua toppiaan ja toisella puolella äiät varjelee etumustaan airon heiluessa ihan varmasti väkevämmin kuin edessä istuvalla. Tämän ontuvan kielikuvittelun ja me miehet/me naiset -puheen lomaan vielä oikeutta miehelle pukeutua kuin nainen, naiselle kuin linnunpelätti, linnunpelätille kuin drag queen, drag queenille kuin parhaaksi näkee ja parhaimman näköiselle olla pukeutumatta lain.

 

Liinutiinu: “Falskaavasti nimetty “liike” (jos sosiaalisen median kautta harrastelevia voi liikkeeksi kutsua). Lutka viittaa käsittääkseni maksulliseen naiseen. Puolustetaanko tässä huoria, vai mitä häh?”

Sosiaalinen media on hienoa ja harrastelu hienompaa, toisinaanhan me myös liikehditään. Maksulla tai ilman, suomeksi sanottuna siis prostituutioon lienee eri kantoja medän lutkien keskuudessa. Käsitteistö kuitenkin selväksi (myös useilla 6. luokkaa käyvillä huutelevilla lapsilla tuntuu olevan epäselvyyttä): huora on puhekielinen ilmaisu prostituoidusta eli maksullista seksiä tarjoavasta ihmisestä joka aivan yhtä lailla voi olla haluton seksiin, koskemiseen tai edes katsomiseen. Lutka puolestaan iloittelee aivan ilmaiseksi – jos haluaa. Epäselvyyksien ja häh-ihmetysten välttämiseksi: puolustamme ihmistä ja hänen oikeuksiaan, oli hän huora, homo, hetero tai hontelo.

 

Neljä kommenttia riittää tältä erin hiljentämään hiirikäden. Pohdiskelua, provokaatiota ja kaikenlaista jaettavaa seurannee toivottavasti pian monilta bloggaajilta – jos kiinnostaa, ota rohkeasti yhteyttä slutwalkhelsinki@gmail.com

 

– Oona S.